Suomi on tunnettu maana, jossa ihmiset juovat alkoholia päihtymistarkoituksessa, mutta samaan aikaan tutkimukset kertovat nuorten vähentäneen alkoholin käyttöä ratkaisevasti. Nuorten alkoholinkäyttö Suomessa on jo samantyyppistä kuin Euroopan monissa muissa maissa ja monet nuoret eivät käytä alkoholia lainkaan.
Samaan aikaan Suomen alkoholiveroa ollaan taas nostamassa – tai ainakin näin kaavaillaan. Tämä ei ole mikään uusi juttu, sillä veroa ollaan nostettu alkoholin kohdalla monta kertaa aiemmin.
Autolauttoja Viroon
Syynä veron korotuksille ovat ennen kaikkea ulkomailta tuodut alkoholit, joita suomalaiset saavat huomattavasti halvemmalla. Suurin osa ulkomailta tulevasta alkoholista tulee Virosta, josta suomalaiset hakevat omilla autoillaan, matkustamalla autolautoilla Tallinnaan. Autoilureissujen sijasta voi kertoa kuitenkin ilmaisen vinkin: osta juomia edulliseen hintaan verkossa!
Virossa alkoholiveroa on viime aikona alennettu, koska sekä suomalaiset että virolaiset matkustavat Latviaan vieläkin halvempaa alkoholia hakemaan. Virossa kuitenkin nostettiin alkoholiveroa vuonna 2017, joten nyt sitä sitten laskettiin alemmas entiselle tasolle. Viro kärsii siis samasta asiasta Latvian kohdalla kuin Suomi Viron kohdalla, jota voi sanoa hiukan ironiseksi.
Suomessa on alkoholin myynti vähentynyt. Myynti on tippunut kahdeksan prosenttia litroissa mitattuna. Myös kokonaiskulutus on vähentynyt Suomessa. Tämä siitäkin huolimatta, että kauppoihin saatiin 5,5 % alkoholia sisältävät juomat kuten oluet, siiderit, lonkerot ja miedot viinit.
Suomi pimittää?
Suomi on yrittänyt estää ja haastaa alkoholin tilaamisen EU-maista, mutta Euroopan unioni on huomauttanut useaan kertaan Suomea, sillä tällainen estäminen on laitonta EU:n sopimusten mukaan. Suomen viranomaiset ovat kaiken lisäksi antaneet ymmärtää, että alkoholin etämyynti on laitonta. Näin ei ole ja Suomen valtio sekä asiaankuuluvat ministeriöt ovat ilmeisesti pimittäneet tätä lausuntoa Euroopan komissiolta.
Tällaisella toiminnalla Suomen valtio kaivaa pohjaa alkoholipolitiikalta ja -lainsäädännöltä. Suomalaiset ovat todistetusti vähemmän humalahakuisempia kuin ennen, joten vain aika näyttää, milloin suomalaisia kohdellaan eurooppalaisina – eikä viinasta sekaisin menevinä metsäläisinä. Toki sellaisiakin maastamme löytyy, mutta kannattaisiko antaa kuitenkin mahdollisuus?
Moni historioitsija miettii, minkälainen maamme olisi ollut ilman alkoholijuomia koskevaa kieltolakia vuosina 1919–1932. Vaikuttaako kieltolaki edelleen suomalaisten tapaan käyttää alkoholijuomia? Tuskin enää, sillä suomalaiset ovat oppineet suurelta osin käyttämään alkoholia. Paremminkin voisi, jos annettaisi.
