Suomi on tunnettu maana, jossa ihmiset juovat alkoholia päihtymistarkoituksessa, mutta samaan aikaan tutkimukset kertovat nuorten vähentäneen alkoholin käyttöä ratkaisevasti. Nuorten alkoholinkäyttö Suomessa on jo samantyyppistä kuin Euroopan monissa muissa maissa ja monet nuoret eivät käytä alkoholia lainkaan.

Samaan aikaan Suomen alkoholiveroa ollaan taas nostamassa – tai ainakin näin kaavaillaan. Tämä ei ole mikään uusi juttu, sillä veroa ollaan nostettu alkoholin kohdalla monta kertaa aiemmin.

Autolauttoja Viroon

Syynä veron korotuksille ovat ennen kaikkea ulkomailta tuodut alkoholit, joita suomalaiset saavat huomattavasti halvemmalla. Suurin osa ulkomailta tulevasta alkoholista tulee Virosta, josta suomalaiset hakevat omilla autoillaan, matkustamalla autolautoilla Tallinnaan. Autoilureissujen sijasta voi kertoa kuitenkin ilmaisen vinkin: osta juomia edulliseen hintaan verkossa!

Virossa alkoholiveroa on viime aikona alennettu, koska sekä suomalaiset että virolaiset matkustavat Latviaan vieläkin halvempaa alkoholia hakemaan. Virossa kuitenkin nostettiin alkoholiveroa vuonna 2017, joten nyt sitä sitten laskettiin alemmas entiselle tasolle. Viro kärsii siis samasta asiasta Latvian kohdalla kuin Suomi Viron kohdalla, jota voi sanoa hiukan ironiseksi.

Suomessa on alkoholin myynti vähentynyt. Myynti on tippunut kahdeksan prosenttia litroissa mitattuna. Myös kokonaiskulutus on vähentynyt Suomessa. Tämä siitäkin huolimatta, että kauppoihin saatiin 5,5 % alkoholia sisältävät juomat kuten oluet, siiderit, lonkerot ja miedot viinit.

Suomi pimittää?

Suomi on yrittänyt estää ja haastaa alkoholin tilaamisen EU-maista, mutta Euroopan unioni on huomauttanut useaan kertaan Suomea, sillä tällainen estäminen on laitonta EU:n sopimusten mukaan. Suomen viranomaiset ovat kaiken lisäksi antaneet ymmärtää, että alkoholin etämyynti on laitonta. Näin ei ole ja Suomen valtio sekä asiaankuuluvat ministeriöt ovat ilmeisesti pimittäneet tätä lausuntoa Euroopan komissiolta.

Tällaisella toiminnalla Suomen valtio kaivaa pohjaa alkoholipolitiikalta ja -lainsäädännöltä. Suomalaiset ovat todistetusti vähemmän humalahakuisempia kuin ennen, joten vain aika näyttää, milloin suomalaisia kohdellaan eurooppalaisina – eikä viinasta sekaisin menevinä metsäläisinä. Toki sellaisiakin maastamme löytyy, mutta kannattaisiko antaa kuitenkin mahdollisuus?

Moni historioitsija miettii, minkälainen maamme olisi ollut ilman alkoholijuomia koskevaa kieltolakia vuosina 1919–1932. Vaikuttaako kieltolaki edelleen suomalaisten tapaan käyttää alkoholijuomia? Tuskin enää, sillä suomalaiset ovat oppineet suurelta osin käyttämään alkoholia. Paremminkin voisi, jos annettaisi.

Viime vuosina on termi “rajakauppa” yleistynyt runsaasti, vaikka rajakauppoja on ollut jo pitkään toiminnassa eri maissa. Syynä yleistymiselle on nettiostoksien lisääntyminen, joka on vain kasvanut eksponentiaalisesti viimeisinä muutamana vuotena.

Rajakauppa tarkoittaa juuri sitä, miltä se kuulostaakin. Rajakauppa on kauppa, joka sijaitsee joidenkin maiden rajalla. Suomalaisille tutuksi tulleita rajakauppoja ovat olleet pitkään esimerkiksi Tallinnassa, Virossa olevat kaupat. Niistä suomalaiset lauttamatkaajat ovat käyneet hakemassa täydennystä muun muassa alkoholivarastoihinsa. Tallinnan lautoilla suomalaiset ovat tuttu näky kärryjensä kanssa, jotka ovat lastattu täyteen olut- ja lonkerolaatikoita.

Suomalaiset rajakaupat Venäjän rajalla

Myös Suomessa on rajakauppoja. Niitä on rakennettu esimerkiksi Venäjän rajalle Itä-Suomeen, sillä venäläiset turistit käyvät mielellään Suomen puolella etsimässä tuotteita, joita ei Venäjällä ole niin hyvin saatavilla. Esimerkiksi Lappeenrannassa ovat toimineet kaupat kuten Rajamarket ja Laplandia Market. Eräs rajakaupoista, joka on erikoistunut tietylle alalle, on muun muassa Nuijamaalla sijaitseva kalakauppa Disa’s Fish.

Suomalaisten matkaaminen Tallinnaan halvemman alkoholin perässä on ollut jo pitkään eräänlainen ilmiö. Monille voi tulla yllätyksenä kuitenkin se, että Tallinna ei ole enää halvin paikka alkoholin ostoon. Virolaiset ja suomalaiset ovat löytäneet uuden suosikkimaan halvan alkoholin hankkimiseen. Se on Latvia, Viron rajanaapuri. Viron ja Latvian rajalla, Latvian puolella on useita rajakauppoja.

Latviasta autolla alkoholia

Superalko on alkoholikauppa, jonka asiakkaina on lähestulkoon vain virolaisia ja suomalaisia. Kaupassa on saatavilla isoja laatikoita alkoholia, joita suomalaiset käyvät omilla autoillaan hakemassa ja ostamassa. Ilmeisesti alkoholi on niin halpaa, että sitä kannattaa käydä hakemassa omalla autolla ja maksaa bensiini- tai diesel-kulut monen sadan kilometrin päähän. Riippuen tietenkin, mistä päin Suomea on lähtenyt liikkeelle.

Huhut kertovat, että latvialaiset käyvät hakemassa halvempaa alkoholia Liettuasta ja onpa juttuja kuultu myös Puolan rajakaupoista.

Autolla ajaminen niin pitkälle vain pelkän halvan hinnan perässä kuulostaa kuitenkin käsittämättömältä, eikä siinä usein juuri järkeä olekaan. Rajakaupat toimivat nykyään myös internetissä ja myyvät verkon kautta tarjontaansa. Toimitus on verrattain halpaa monissa rajakaupoissa ja mikä parasta, toimitus tapahtuu suoraan kotiovelle.

Saksan ja Tanskan rajalla netissä toimiva rajakauppa

Yksi tällaisista rajakaupoista on Netpris, joka sijaitsee Saksan ja Tanskan rajalla Flensburgissa. Netpris myy esimerkiksi karkkeja, ruoka-aineita, alkoholia, meikkejä, kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita erittäin edulliseen hintaan. Kohderyhmänä ovat enimmäkseen Pohjoismaissa asuvat asiakkaat. Netprisin asiakaskuntaan kerrotaan kuuluvan jopa 24 miljoonaa tanskalaista, ruotsalaista, suomalaista ja norjalaista.

Netpris toimii siis myös verkkokauppana. Netin kautta lähtee tilauksia maailmalle kolmesta neljään kertaa viikossa. Nämä tilaukset tavoittavat noin 150 000 pohjoismaista asiakasta.

Tällaiset rajakaupat ovat todennäköisesti yleistymään päin, sillä tällaisina aikoina voi matkustaminen olla vaikeampaa. Siksi netin kautta tilaaminen rajakaupoista voi olla paitsi ainoa vaihtoehto, mutta se voi olla myös kustannuksiltaan edullisempaa.